9. ”Osuuskauppa sammuttaa valot maakunnasta”

Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelän mukaan PKO:n yhteiskuntavastuun elementit jakautuvat taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. PKO:n toiminta nojautuu osuustoimintaan, sen tavoitteena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Osuustoiminta taas nojautuu demokratiaan, edustajiston 40 jäsentä valitaan vaaleilla. Kuluttajan, asiakasomistajan näkökulmasta voit vaikuttaa äänestämällä ja omilla kulutustottumuksillasi. Kivelän mukaan maakunnan väestön ostokäyttäytyminen mahdollistaa PKO:n yhteiskuntavastuun - PKO toiminta pohjautuu päivittäiskauppaan ja palvelujen tuottamiseen. Tulossa ovat lääkäripalvelut ja nyt toiminnassa on jo hautauspalvelu. Saattaako osuuskauppa meidät tulevaisuudessa kehdosta hautaan? Entäs vanhusten hoivapalvelut ja päivähoitopalvelut? Ei käy kiistäminen, osuuskaupalla on suuri merkitys Pohjois-Karjalassa. Tilanne on varmasti sama muissakin maakunnissa. Vai onko?

Vaikka Kivelä totesi luennollaan leikkisästi, että hänen edeltäjänsä oli todennut, että osuuskauppa sammuttaa viimeisenä valot maakunnasta, vitsissä on totta toinen puoli. Osuuskaupalla on maakunnassa vahva asema, voi olla, että kohta jopa niin vahva, että se kääntyy osuuskauppaa itseään vastaan ja osin on varmaan kääntynytkin. Osuuskauppaa ei hahmoteta paikallisena toimijana. Tämän totesi myös Kivelä itse puheessaan. 

Osuustoiminta yritysmuotona eli kukoistuskauttaan lähes 100 vuotta sitten. S-kauppa ei ole ainoa osuustoimintaan perustuva yritys. Osuustoiminnalle povattiin uutta kukoiskautta 90-luvun laman jälkeen.   

Yhteiskuntavastuullinen yritystoiminta

Osuustoiminta on vain yksi yritysmuodoista, jossa on yhteiskuntavastuuta voidaan toteuttaa. Yhteiskuntavastuullisuus ei mielestäni katso yritysmuotoa se on vapaaehtoista toimintaa. Avoimuus, tasa-arvo ja vastuullisuus eivät katso yritysmuotorajoja. Myös pörssiyhtiöillä on yhteiskuntavastuullisia periaatteita. Vaikka yritysmuotoja yhdistää se, että niiden pääasiallinen tavoite on voiton tuottaminen, yhteiskuntavastuu ja sen toteutuminen, käytännön teot, voivat erottaa heidät kilpailijoista. Yhteiskuntavastuullisuus on noussut ja nousee yhä tärkeäksi tekijäksi kuluttajien ostopäätöksissä. Etenkin, jos markkina-alueella on saavutettu tietty elintaso.  Yhteiskuntavastuu ei myöskään katso yrityksen toimialaa. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen. Vaikka PKO:n käyttämät rahasummat niin maakunnallisiin investointeihin, vapaa-ajan harrastusten, paikallisten tuottajien, nuorten ja kulttuurin tukemiseen ovat huomattavat, olisi ollut mielenkiintoista tietää, mikä prosenttiosuus katsotaan yhteiskunnalliseen toimintaan käytettävän. Osuustoimintahan on sinänsä yhteiskunnallista, mutta minkälaisten silmälasien läpi yhteiskuntavastuuta katsotaan.

Kivelä kertoi, että yhteiskuntavastuullisuus on tuonut uuden asenteen osuusliikkeen viestintään. Näin varmasti onkin. Vuoropuhelu kuluttajien, asiakasomistajien kanssa on jatkuvaa – vain asiakas ja kannattava toiminta ovat  rajoina. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, kuinka osuuskauppa on ollut mukana infran rakentamisessa, esimerkiksi ajoliittymät päivittäistavarakauppoihin.  

Yhteiskunnallinen yritys - not business as usual

Itse olen hyvin kiinnostunut  ja innostunut yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Toimin työni ohessa yrittäjänä ja osakkaana ystävieni kanssa perustamassamme osakeyhtiössä. Vaikka emme ole yhteiskunnallinen yritys, ajatuksenamme on toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Kaikki mahdollinen voitto käytetään oman paikallisyhteisömme hyväksi. Luulen, että yhteiskunnallinen yrittäjyys tulee nousemaan etenkin maaseudulla, jossa jo maalla asuminen voi olla tietoinen valinta, samoin yrittäjyys, joka tukee omaa lähiyhteisöä. Maaseudulla yrittäminen koostuu myös usein monesta eri purosta tai lähteestä. Näistä yksi polku voi toimia yhteiskunnallisen yrittäjyyden tavoin. Toki tässäkin yritysmuodossa on lähtökohtana on tietty saavutettu elintaso. Osuustoiminnassa on piirteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Asiakkaat ovat lähellä yritystoimintaa joko maantieteellisesti tai internetin kautta. Laajakaistayhteydet lähentävät kuluttajia tai asiakkaita myös maantieteellisesti laajalta alueelta.

Vaikuttamista on myös sijoittaminen yhteiskunnallisiin yrityksiin ja yrityksiin, jotka tosissaan satsaavat yhteiskuntavastuullisuuteen.