4. Organisaatioteorioiden kirjo ja johtamisajattelun kehitys -21.11.13

Luennon kehykset ja niiden sisältö

Tätä luentokertaa kehysti ajatus siitä, että ilmiönä johtamista on aina ollut, mutta sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet. Samaten luennon kehyksenä oli se, että johtamisajatus on aina tiettyyn aikaan ja kulttuuriin sidoksissa. Näin ollen esimerkiksi 1800-luvun johtajuutta ei voida tarkastella suoraan meidän aikamme näkökulmasta ja siitä, miten me nykyisin näemme johtajuuden.

Luennon kehysten sisällä olevat asiat olivat taasen teoriat siitä, miten johtajuusajatus on muuttunut ajan saatossa. Tätä asiaa lähestyttiin kolmen pääkoulukunnan ajatusten pohjalta. Kyseiset koulukunnat olivat Frederick Taylorin tieteellinen liikkeenjohto, Henry Fayolin hallinnollinen koulukunta sekä mm. Elton Mayon ihmissuhdekoulukunta.

Johtamiskäytäntö tiettyyn aikaan ja kulttuuriin sidonnaista

Mielestäni se, että johtamiskäytäntö on tiettyyn aikaan ja kulttuuriin sidonnoista, on mielenkiintoista. Muistan, kun pienenä aina ihmettelin, että miksi tietynlaisia johtajia, kuten Napoleonia, Leniniä ja Hitleriä, on seurattu, kohtalokkain seurauksin. Sittemmin historiaan tutustuneena aloin ymmärtää paremmin, että esimerkiksi tsaariaikaisen Venäjän viimeisinä vuosina olosuhteet ploretaristeille olivat sellaiset, että kansa näki Leninin ajatukset tasa-arvoisuudesta varsin hyvänä.  Toinen mieleen tuleva esimerkki on imperialismin valtakausi, jolloin sotilaallisia johtajia arvostettiin paljon, mikäli sotamenestystä oli.

Muuttuva johtamiskäsitys – koulukuntien ajatukset

Tiedän, että olen oppinut jonkin asian, kun osaan kertoa siitä omin sanoin systemaattisesti. Eri koulukuntien näkemykset jäivät hieman vielä hämärän peittoon, enkä osaa niistä näin ollen kovin hyvin omin sanoin kertoa, joten näihin näkemyksiin pitäisi vielä kiinnittää tarkemmin huomiota.

Erityisesti tieteellisen liikkeenjohdon ja hallinnollisen koulukunnan ajatukset jäivät hieman epäselviksi. Tieteellisen liikkeenjohdon ajatuksena oli ilmeisesti kehitys tieteen avulla, esimerkiksi työntekijöiden valinnan ja kouluttamisen puolesta. Hallinnollisen koulukunnan johtajuuden pääpainona olivat taasen johtamistaidot.

Ihmissuhdekoulukunnan ajatukset selkiytyivät oikeastaan parhaiten. Nimensä mukaisesti koulukunnan ajatuksena on, että johtamisen tulisi perustua työntekijöiden sosiaalisten olojen parantamiseen. Myös työtä pyrittiin monipuolistamaan.