Ihmiset ovat
ominaisuuskimppuja. Tiimit ovat erilaisia ja ihmiset ottavat tiimeissä
erilaisia rooleja riippuen tiimin muista jäsenistä. Taustalla on pyrkimys
harmoniaan, tasapainoon juuri kyseisessä tiimissä. Rooleilla voidaan myös
paikata tiimikokonaisuutta ja rooleja voidaan vaihtaa. Roolien hakeminen on
kokoajan taustalla toimiva prosessi. Esimerkiksi joskus tiimeissä yksi jäsen
voi tehdä rooliuhrauksen hetkellisesti ja palata takaisin omaan rooliinsa.
Roolivaihto luo myös ymmärrystä tiimin jäseniä kohtaan ja auttaa ymmärtämään
kanssaihmisiä tiimissä.
Belbinin
tiimiroolit ovat mielenkiintoisia. Varmasti meistä jokainen löytää itsestään
pienen hitusen jokaisesta roolista, vaikkakin muutama Belbinin rooleista tuntuu
omalta itseltä eniten. On hyvä, jos pystyy löytämään itsestään ainakin yhden
roolin kustakin kolmijaosta. Vaikka selkeästi tunnistan itseni Plantiksi,
ideatehtaaksi, löydän itsestäni kaikkia yhdeksästä roolista. Aistin tunnelmia
ja pyrin purkamaan tilanteita tunnelmien kautta ja haluan olla mukana tekemässä
ja antaa asioille viimeisiä silauksia. Roolitus antaa myös turvallisuuden
tunteen. En ole yksin, vaan istun johonkin ”kehikkoon”.
Sukupuoli johtamisjaottelussa
Johtamisessa on
kyse perimmiltään vuorovaikutuksesta, kuten olemme luennoilla kuulleet. Olemme
kokoajan vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan, perheeseen, työssä ja
meillä on erilaisia rooleja tilanteista ja asetelmista johtuen. Myös johtajalla
voi olla erilaisia rooleja tilanteista riippuen – kuhunkin tilanteeseen sopivin
tyyli. Johtamistyyleistä voi löytää omia piirteitään, kustakin tyylistä, jokin
niistä on kuitenkin enemmän sitä omaa itseä, kuten tiimirooleissakin.
Johtamistyyleistä tulee mieleen, että varmaankin on tutkittu myös sitä, ovatko
tyylit sidoksissa sukupuoliin. Ovatko miehet enemmän karismaattisia johtajia ja
naiset taas transaktiojohtajia? Näin stereotyyppisesti heitettynä. Tämä on
varmasti sidoksissa myös yrityksen tai yhteisön toimialaan.
Teoriat X ja Y
McGregorin jako kahteen ihmisluonnon ja motivaation perusteella herätti minussa kysymyksiä. Miten tämä jako istuu johtamistyyleihin? Miten teoria X:n kaltaiset ihmiset toimivat esimerkiksi itseohjautuvassa tiimissä? Voiko motivaation ”saamista” harjoitella? Voiko ulkoisesti motivaation saava henkilö oppia motivoitumaan sisäisesti? Perinteisesti ajateltuna tiimin tai työyhteisön motivointi on perinteisesti johtajan ja esimiehen vastuulla. Ideaalitilanteessa koko tiimi voi toimia omana motivaattorinaan, ainakin itseohjautuvassa tiimissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti